tiistai 28. marraskuuta 2017

Yhdenlaista ripustusta

Vai pitäsikö sanoa toisenlaista.
Jos pyykkien silittäminen on homma, johon ei tule kovin hanakasti tartuttua, niin verhojen ripustus, se nipsuttaminen katonrajassa, on viihoviimeistä hommaa.

Vuosikausia meni niin, että vaikka mikä muu vaihtui, niin verhot oli ja pysyi - yleensä ne oli niin neutraalit, että meni kaikkien kanssa, mutta nyt verhot vaihtuu vähintään pari-kolme kertaa vuodessa ja joka ikinen kerta suorastaan veetuttaa keikkua tikkailla kädet ylhäällä, otsa hiessä ja tapella verhonipsujen kanssa.

Viime kesänä kun vaihdoin keittiöön valkoiset pitsiverhot en muka saanut niitä mitenkään laskeutumaan nätisti, meinas hermo mennä totaalisesti huonoon kuntoon.
Istuin kahvikupin ääreen ja tuijotin verhoja kun lamppu syttyi. Eikun verhot alas ja koko homma uusiksi! Tänä päivänäkin systeemi on käytössä ja nyt vielä vähän sävelsin sitä.
Niitä verhoja kun ei voi vetää sattuneista syistä nyt ikkunan eteen.

Ikean halvat verhotangot ja vehonipsupussissa mukana tulevat koukut on homman pääosassa.
Vähän  työkaluja tarvitaan myös.  Rautasahaa ja pihtejä.


Yhden vehon olin jo lyhentänyt ja leikannut pituussuunnassa kahteen osaan ja ommellut saumat.
Nyt sitten vaan vehotankoa sopivaan mittaan (puolikkaalle verholle noin 35 cm pätkä, kokonaiselle sivuverholle n 65 cm)   Sitten koukkujen lenkkiä auki sen verran, että saa sen pujotettua kiskossa olevaan muoviosaan -sekin kannattaa tsekata onko se muovihärpäke pyörivä vaiko ei, että tarvinneeko koukkua kääntää)


 Sitten vaan verhot tankoon, koukut päihin ja tulppa perässä, että pysyy homma lapasessa.


Siellä ne nyt sitten roikkuu kahden koukun varassa, samalla lailla omissa tangoissaan varsinaiset sivuverhot ensimmäisessä kiskossa, kuin nyt nämä kapoisetkin takimmaisessa.
 

 Päivännäöllä ihan normaalisti koko homma sivussa...


 ...illan pimetessä voi vetää taemmat esiin, (ja aamulla tuupata helposti taas sinne taakse) ja tadaa...sulla on köökki suloisesti suljettu pimeydeltä ja ulkoakin sisälle näkyvyys nolla.


 Tai no, melkein nolla.
Täytyyhän tuon elämänpuu-lyhdyn näkyä sisällekin, siksi pieni "hajurako".


Kun viime viikolla pesin olohuoneen valoverot (4 klp 250cm leveitä) laitoin ne samalla lailla yhteen tankoon, eikä voi kuin todeta, että paljon siistimmät laskokset kuin aiemmin - siitä helppoudesta mikä oli pujottaa neljä verhoa tankoon nipsutuksen sijaan ei kannata kai erikseen mainitakaan!


Verhojen vaihtamisen yhteydessä ei tarvitse koko ripustusta irrottaa verhotangosta, riittää kun irrottaa toisen pään muovitupen, ottaa tangon irti koukusta ja pudottaa verhot alas, toinen pää saa olla kiinni omassa koukussaan. Toki ne vaihtoverhot on hyvä olla vaikka olkapäällä valmiina jos ei ole apukäsiä käytössä. Siitä sitten vaan toiset verhot tankoon, tanko koukkuun ja muovitulppa takaisin päähän ja se on siinä. Seuraavalla verhojenvaihtokerralla myös olohuoneen sivuverot menee tankoihin, sen verran aina nyppii neljän verhon nipsutus!

Uskotteko, että laiskuus saa joskus keksimään köyttökelpoisia ideoita!!
Tai en minä tiedä pidätteks te tätä minään, mutta minä vaihtaisin nyt verhoja vaikka joka viikko.

Pyykkipino sen sijaan kasvaa....*huokaus*...

6 kommenttia:

  1. HYVÄ IDEA. Kiitos vinkistä. t Riitta

    VastaaPoista
  2. Hyvä idis!
    Mun kädet ei todellakaan tykkää ylöspäin puuhailusta. Meillä on muutamassa ikkunassa leveä verholauta ja siellä ahtaassa raossa I-kisko, neonputki, rullaverho. Sormille ei todellakaan jää mitään tilaa. Pesuun sentään otan verhot pois, mutta aina sadattelen niiden takaisinlaittoa.
    Monesti ollaan puhuttu, että täytyis poistaa koko hemmetin verholauta ja neonvalot, mut tuntuu, et remppakiintiö on nyt täynnä😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin kesti hetken kehitellä idea loppuun asti. Ensimmäiset viritykset pistin rautalangalla kiinni ennenkuin keksin noiden klipsujen mukana tulevien koukkujen olevan just passelit tuohon edulliseen verhotankoon.
      Nyt käy homma noileesti!

      Poista
  3. Pepi, meillä on ainakin kolmea eri mallia ripustusta käytössä. Vieläkin kyllä ainakin olkkarissa ja tässä kirjastossa nipsuttimet, jotka laittaa aina R., sillä mun hermo ei kestä. Tosin verhoja ei meillä vedetä eteen kuin makkareissa eli omassa ja vierasmakkarissa, että silleen ihan sama, kunhan sivuverhojen värit toimivat. Meillä kohta makkarin verhot niin muinaiset, että kävelevät itsestään ulos:) Niihin ei vain tule ryhdyttyä, mutta onneksi hyvitän sillä, että sain tähän kirjastoon kaurisverhot.

    Onpas sulla energiaa ja vielä marraskuulla<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on aina energiaa -se ryhtymiskynnys vaan on välillä korkea 😉
      Mulla makkarin verhot on ne mitkä pysyy ja siellä pimennysverho tavallisten takana piilossa. Ne saa olla ihan perusnipsuilla kun niitä ei vaihdeta (saas nähdä sitten jos ja kun joskus pesen)
      Mutta noita ikean verhotankoja täytyy ostaa seuraavalla käynnillä nippu jemmaan, ikinä tiedä mihin tarvitsee!

      Ne sun kaurisverhot on suloiset ❤️

      Poista

♥kiitos kiitos kiitos ♥